Hopeanuolius minussa

-Mistä fanitukseni Hopeanuoleen alkoi ja mihin se johti

Mistä kaikki alkoi?

-Tutustuin Hopeanuoleen 5-vuotiaana naapurieni kautta. He omistivat vhs-kasetit 3 ja 4. Näin videot ensimmäistä kertaa heillä ja ihastuin sarjaan oitis.

-Esikoulun alettua tapasin pojan, jolla oli Hopeanuoli 1. Pojasta tuli paras kaverini Hopeanuolen ansiosta ja kävin usein katsomassa Hopeanuolta hänen luonaan.

-Monesti myös lainasin videot 1 ja 3-4 naapureiltani ja katselin niitä kotona yksikseni, sillä omia videoita minulla ei ollut.

-Näinä aikoina innostuin myös piirtämään Hopeanuolta. Vanhimmat piirrokset piirsin noin 6-vuotiaana, mutta valitettavasti niitä ei ole säilynyt nykypäivään asti.

Hopeanuoli-aiheiset leikit lapsuudessa

- Kaverini kanssa leikimme usein Hopeanuolta. Meillä oli mielikuvituskoirat - hänellä Hopeanuoli ja minulla Riki - ja ne seurasivat meitä joka paikkaan. Naapurin pikku koira, jota pelkäsin, oli pahis ja meillä piti aina keksiä suunnitelma naapurin talon ohi pääsemiseksi niin, ettei koira huomaisi meitä ja juoksisi meitä kohti.

-Leikin myös naapurieni kanssa. Tällä kertaa me olimme itse koiria, ja mukailimme Hopeanuolen juonta; joskus me etsimme koiria laumaamme, joskus taas hyökkäsimme Akakabuton kimppuun. Yleensä nämä leikittiin talvella kun lunta oli paljon - kotipaikkani on mäkistä seutua ja lumiset mäet olivat hyvä Akakabuton linnoitus.

-Leikimme myös tiikeriveljeksiä, jotka oltiin pentuina hylätty vuoristoon. Meidän piti oppia metsästämään ruokaa ja selviytymään itse. Nämäkin leikit leikittiin talvella ja lumipaakut olivat ruokaa.

-Yksin muistan näytelleeni kohtauksia Hopeanuolesta samalla kun anime pyöri taustalla. Valitsin aina yhden henkilön joka olin, ja tein samat liikkeet mitä sekin teki. Hopeanuolen koulutuksen sukelluskohtaus oli erityisen hauska, kun laitoin lihapullia lattialle ja sieltä minulla piti sitten "sukeltaa" ne. Lihapullat olivat tietenkin karhunlihaa.

Ala-asteen fanitus

-En ollut vieläkään nähnyt kakkosvideota, enkä siten tiennyt, mitä se sisälsi. Halusin nähdä tämän osan todella paljon, sillä luulin, että siinä osassa Hopeanuoli oppisi puhumaan ja että hän olisi itse yksi kerrallaan koonnut villikoiralauman. Sain sen lopulta 7-vuotislahjaksi, ja se oli samalla ensimmäinen fanituotteeni. Katsoin videon läpi monenmonta kertaa, mutta alussa olin kyllä hieman pettynyt, kun tajusin ettei Hopeanuoli ollutkaan koonnut laumaa itse.

-Muuten ala-asteen fanitus oli melko hiljaista. Kaverit kasvoivat ulos Hopeanuolesta enkä minäkään jaksanut siitä niin välittää satunnaisia videonkatsomisia ja netti-surffailuja lukuunottamatta.

-Nettiin pääsin harvoin tutustumaan kun perheessämme ei tietokonetta ollut. Mutta mm. koulussa pääsin välituntisin käymään koneella. Hopeanuoli.com oli kova sana silloin, ja sitä kautta sain tietää myös Weedistä ensimmäisen kerran. Mangakuvat olivat tuona aikana hyvin eksoottisia ja erikoisia.

Hopeanuoli-tyylillä piirretty koira 1-2 luokalta. Tämä on vanhin Hopeanuoli-aiheinen piirros, jonka olen onnistunut löytämään.

Uusi nousu

-Aloin fanittaa Hopeanuolta aktiivisesti vuonna 2006, kun sain tietää Weed-animesta ja sen rantautumisesta Suomeen. Näihin aikoihin aloitin myös oheistuote-keräilyn ja netissä surffailun. Piirtämisestäkin tuli minulle entistä tärkeämpää.

-Samana vuonna ostin myös Hopeanuolen leikkaamattoman dvd-boksin. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin poistetut kohtaukset ja tätä boksia tuli kulutettua ahkerasti pari ensimmäistä kuukautta.

-Netinkäyttö tuli aktiiviseksi osaksi fanitustani, kun hankimme kotiin tietokoneen. Aloitin foorumeissa ja fanisivuilla käymisen. Myös omat sivut yritin tehdä, mutta ne kaatuivat aika nopeasti osaamattomuuteen.

-Sain alkaa tilata tavaraa netistä ja siitä lähti myös kokoelman kerääminen.

Kokoelmani vuonna 2007.

-Yläasteella oli minun aktiivisin piirtokauteni: Koulukirjat täyttyivät fanartista ja lähdin kehittämään omaa tyyliäni. Keksin myös omia hahmoja ja tein jopa sarjakuvia.

Kouluvihko-fanarttia

-Vuoteen 2009 mennessä kokelma oli ehtinyt kasvaa melkoisesti. Olin kahdeksannella luokalla saanut omat pankkitunnukset verkkoon ja sain käyttää omat rahani oheistuotteiden ostamiseen. Nykyään sama linja jatkuu.

Kokelma vuonna 2009.

Mihin kaikki johti?

-Nykyään - 16-vuotiaana - fanitukseni on pitkälti kokelman täydentämistä, mangan lukemista ja foorumeilla pyörimistä. Fanarttia piirrän harvakseltaan inspiraation puutteen takia.

-Vuosien varrella Hopeanuoli on tuonut elämääni hienoja kokemuksia ja oivalluksen hetkiä. Myös rahaa on palanut rutkasti. Hopeanuoli on tuomassa kokemuksia myös tästä eteenpäin, lähimpänä tulevaisuudessa Tracon ja kaikki ne lisämausteet, mitä se tuo tullessaan.

-Saan Hopeanuolesta nostalgiaa lapsuudestani, ja se saattaa olla yksi syy, miksi rakastan sarjaa niin paljon. Myös periksiantamattomuus, ystävyyden vaaliminen ja rohkeus ovat arvoja, jotka olen oppinut tarinan kautta ja joita pidän tärkeinä.

-Hopeanuolen miljöö - sen luonto ja vuoret - ovat mielessäni sekoittuneet minun kotipaikkani Rukan luontoon ja voin aistia Hopeanuolen (tarinan) vaeltaessani täällä luonnossa. Myös Hopeanuolta katsoessani ja lukiessani voin vastavuoroisesti aistia kotini ja rakkauteni sitä kohtaan. Tämä on ehkä tärkein asia, mikä on vaikuttanut fanitukseeni.

Kokoelma nykyään, vuonna 2011. Kuvasta puuttuu Hopeanuolen dvd-boksi.

~Shenpa